Faris Alsuhail

Kuva: Taneli Vastinen CC-BY-SA.

Yksin asuvien ikärakenteessa on eroja peruspiireittäin. Alueellista jakautumista voi jonkin verran selittää peruspiirien asuntojen koolla, asumisen hinnalla, elämäntilanteella ja sen muutoksilla, palveluilla, kulkuyhteyksillä ja muilla ominaisuuksilla.

Muuttujia on monia, joihin vaikuttavat lisäksi kunkin yksin asujan henkilökohtaiset preferenssit. Nuorten yksin asuvien henkilöiden keskittyminen kaupungin keskustaan näkyy odotetusti kartoilla. Vanhempaa yksin asuvien polvea tavataan paljon myös kantakaupungin ulkopuolella. Yleisellä tasolla tarkasteltuna Helsingin yksin asuminen keskittyy kerrostaloalueille. Pientalovoittoisilla alueilla ja harvaan asutuilla pientaloalueilla yksin asuminen on odotetusti harvinaisempaa.

Hieman lähempi tarkastelu eri ikäryhmiä edustavien yksin asuvien jakautumisesta tehdään tässä neljällä eri ryhmällä. Ensimmäiseen ikäryhmään on yhdistetty kaikki alle 30-vuotiaat yksin asuvat (ilman alle 20-vuotiaita). Tämän ryhmän katsotaan edustavan pääasiassa nuorempia yksin asuvia, kuten esimerkiksi opiskelijoita ja nuoria työssäkäyviä. Seuraavassa ryhmässä ovat mukana 30–44-vuotiaat yksin asuvat, jotka edustavat nuorempaa työntekijäpolvea. Vanhempaa työntekijäpolvea kuvaa 45–64-vuotiaiden yksin asuvien ryhmä, jonka jälkeinen yli 65-vuotiaiden ryhmä kuvaa eläkkeelle jäänyttä ja ikääntyneempää yksin asuvaa väestöä.

 

Nuori kantakaupunki

Alle 30-vuotiaat yksin asuvat ovat erityisen hyvin edustettuina Helsingin keskusta-alueen peruspiireissä (kuva 9). Alppiharjun peruspiirissä 31 prosenttia yksin asuvista on alle 30-vuotiaita. Kallion peruspiirissä osuus on vain hieman matalampi (29 %), mutta toisaalta yksin asuvia on enemmän kuin Alppiharjulla. Yksin asuvien lukumäärään suhteutettuna vähiten alle 30-vuotiaita yksin asuvia on Tuomarinkylän peruspiirissä (4 %). Muita peruspiirejä, joissa yksin asuvista alle 10 prosenttia on alle 30-vuotiaita, ovat Östersundom (5 %), Itä-Pakila (8 %) ja Länsi-Pakila (8 %).

Kuvio 1. Alle 30-vuotiaita yksin asuvia tavataan erityisesti Kallion peruspiirissä

 

Alppiharjun ja Kallion peruspiirit ovat myös 30–44-vuotiaiden yksin asuvien suosiossa (kuva 10). Alppiharjulla 31 prosenttia ja Kalliossa 29 prosenttia yksin asuvista kuuluu 30–44-vuotiaiden ryhmään. Lukumäärällisesti eniten ryhmään kuuluvia yksin asuvia on Kalliossa (3 553 henkilöä). Myös Kampinmalmi (2 480 henkilöä), Ullanlinna (2 122 henkilöä) ja Haaga (2 055 henkilöä) ovat Alppiharjua (1 924 henkilöä) väkirikkaampia yksin asuvien määrän suhteen. Kaikissa kaupungin peruspiireissä 30–44-vuotiaiden yksin asuvien osuus yksin asuvista on yli 10 prosenttia. Alle 30-vuotiaiden yksin asuvien ryhmään nähden suurimmat lisäykset yksin asuvien määrissä ovat tulleet Vuosaaren (489 henkilöä lisää), Herttoniemen (420 henkilöä lisää), Mellunkylän (404 henkilöä lisää) ja Lauttasaaren (329 henkilöä lisää) peruspiireihin. Lähes kaikissa peruspiireissä on enemmän 30–44-vuotiaita yksin asuvia kuin alle 30-vuotiaita yksin asuvia. Ainoastaan Haagan, Munkkiniemen, Taka-Töölön, Vanhankaupungin, Reijolan ja Kampinmalmin peruspiireissä alle 30-vuotiaita yksin asuvia on enemmän.

Kuva 2. Keskusta-alueen peruspiirien lisäksi 30-44 -vuotiaita yksin asuvia tavataan enenevissä määrin myös Itä-Helsingissä

 

Mitä luultavimmin alle 30-vuotiaiden ja 30–44-vuotiaiden jakautumista selittää asuntojen pieni koko (Alppiharjussa ja Kalliossa yli puolet asunnoista on yksiöitä), runsas vuokra-asuntojen osuus (muissa kuin Ullanlinnassa yli 45 %), elämäntilanne esimerkiksi opiskelijana tai työuraansa aloittelevana. Vuosaaren merkittävä asuntotuotanto, itä-Helsingin palvelut, metron avautuminen vuonna 1998 ja sataman käyttöönotto vuonna 2008 ovat epäilemättä tarjonneet alueen yksin asuvalle väestölle hyviä syitä jäädä tai hakeutua alueelle. Muu metroradan varsi kaupungin itäosissa on rakennuskannaltaan kerrostalovoittoista, mikä yhdessä metron tuomien hyvien kulkuyhteyksien myötä tarjoaa yksin asumiselle tärkeitä edellytyksiä. Avioerot tuonevat 30–44-vuotiaiden ryhmään jo vaikutusta, sillä vuonna 2013 eniten avioeroja kirjattiin Helsingissä juuri kyseiseen ikäryhmään kuuluville.

 

Ikä tekee yksin asuvan?

Vanhempaa työntekijäpolvea edustava 45–64-vuotiaiden yksin asuvien ryhmä on yhä voimakkaammin esillä kantakaupungin ulkopuolella (kuva 11). Yksin asuvien määrään suhteutettuna eniten 45–64-vuotiaita yksin asuvia on Itä-Pakilan (40 %), Östersundomin (39 %) ja Tuomarinkylän (39 %) peruspiirissä. Edellä mainituissa peruspiireissä yksin asuvien lukumäärä vaihtelee Östersundomin noin sadasta Tuomarinkylän hieman yli viidensataan yksin asuvaan. Mellunkylä (3 182 henkilöä) ja Vuosaari (3 062) ovat lukumäärältään suurimmat peruspiirit kyseisessä ikäryhmässä. Molemmat peruspiirit saavat yksin asuvien kohdalla lisäystä yli tuhannella henkilöllä verrattuna 30–44-vuotiaiden yksin asuvien ryhmään. Yli tuhannen henkilön lisäykset yksin asuvissa näkyvät myös Malmin ja Herttoniemen peruspiireissä. Lukumäärältään kolmanneksi suurin peruspiiri 45–64-vuotiaiden yksin asuvien ryhmässä on Kallio, jossa on 30–44-vuotiaiden ryhmään nähden yli 600 yksin asuvaa vähemmän. Kallion lisäksi myös Alppiharjun, Ullanlinnan, Kampinmalmin, Taka-Töölön ja Vallilan peruspiireissä yksin asuvien määrä vähentyy siirryttäessä 45–64-vuotiaiden ikäryhmään.

Kuva 3. 40-64-vuotiaat yksin asuvat levittäytyvät keskusta-alueelta kohti kaupungin reunoja

 

Eläköityneiden ikäryhmää tarkasteltaessa huomataan, että yksin asuvien määrä vähenee lähes kaikilla peruspiireillä (kuva 12). Kalliossa yli 65-vuotiaiden yksin asuvien määrä putoaa 2 915 henkilöstä 2 090 henkilöön. 45–64-vuotiaiden yksin asuvien ikäryhmään nähden suurin lisäys nähdään Munkkiniemen peruspiirissä, jossa yli 65-vuotiaita yksin asuvia on 1 822, eli 522 enemmän kuin 45–64-vuotiaiden yksin asuvien ikäryhmässä. Eniten yli 65-vuotiaita yksin asuvia on Mellunkylässä (2 974 henkilöä), Haagassa (2 587) ja Vuosaaressa (2 536). Yksin asuvien määrään suhteutettuna yksin asuvia yli 65-vuotiaita on eniten Länsi-Pakilan (48 %), Tuomarinkylän (45 %) ja Itä-Pakilan (41 %) peruspiireissä.

Kuva 4. Yli 65-vuotiaat yksin kansoittavat eniten mm. Mellunkylän, Haagan ja Vuosaaren peruspiirejä

 

Vanhempien ikäryhmien yksin asumisen laajempaa esiintymistä lähiöalueilla selittänevät osittain perheellisten elämäntilanteissa tapahtuvat muutokset, kuten avioerot, leskeksi jäämiset ja lasten muuttaminen pois kotoa. Esimerkiksi Vuosaaren peruspiirin kohdalla yksin asuvat ovat vuoden 1995 jälkeen muuttuneet yhä vanhemmiksi. Ikääntyneempien yksin asuvien ja lapsiperheiden määrän suuruus sekä sopiva asuntokuntien keskikoko (Mellunmäessä ja Vuosaaressa noin 2 henkilöä asuntokuntaa kohden) ainakin tukevat oletusta perhesuhteissa tapahtuvista muutoksista, jossa kahden hengen asuntokunta jakautuu kahtia. Myös asuntojen suuremmat huoneluvut, sopivat palvelut ja Herttoniemen ja Vuosaaren kaltaisten työpaikkakeskittymien läheisyys voivat tarjota sekä vanhemmalle työntekijäpolvelle että eläkeiässä oleville sopivat olosuhteet yksin asumiselle.

 

Yksin asuminen kaipaa lisätarkastelua

Helsinkiläisistä yli 20-vuotiaista yli neljännes asuu yksin. Parhaimmillaan yksin asuvia on yli puolet peruspiirin (Alppiharju) väestöstä. Erityisesti nuoret miehet ja naiset, sekä myöhempään keski-ikään yltäneet naiset asuvat yksin. Pääsääntöisesti nuoremmat yksin asuvat ovat majoittuneet kerrostaloasuntoihin kantakaupunkiin esimerkiksi Alppiharjuun sekä Kallioon. Vanhemmat yksin asuvat kansoittavat kauempana keskustasta olevia peruspiirejä, kuten muun muassa Vuosaaren, Myllypuron, Pasilan ja Kaarelan kaltaisia alueita. Alppiharjun ja Kallion yksin asuvien ikärakenne on hieman nuorentunut viimeisen 20 vuoden kuluessa, kun vastaavasti esimerkiksi Vuosaaressa ja Pasilassa yksin asuvat ovat muuttuneet iäkkäämmiksi.

Yksin asumisen ilmiöön päästään osittain käsiksi valmiiden tilasto- ja paikkatietoaineistojen avulla. Tilastoaineistojen pohjalta tehtyjen katsausten myötä olisi mielenkiintoista ottaa erityistarkasteluun joitakin kiinnostavia peruspiirejä ja syventyä enemmän niissä tapahtuneisiin muutoksiin yksin asumisessa: mitkä tekijät ovat muuttaneet yksin asuvien ikärakennetta, miten peruspiirin muiden ominaisuuksien kehittyminen on saattanut vaikuttaa yksin asumiseen ja minkälaisia arjen kokemuksia yksin asumiseen liittyy. Yhdistämällä muun muassa ikä-, muutto- ja asumismuototietoja voitaisiin tutkia myös yksin asuvien ja yksin asumaan muuttavien muuttoliikettä. Pelkillä paikkatietomenetelmillä ja tilastoaineistoilla ei päästä käsiksi siihen, kuinka paljon painoarvoa esimerkiksi eri-ikäiset tai miehet ja naiset asettavat peruspiirin eri ominaisuuksille: arvostavatko nuoret enemmän sijaintia kuin asunnon kokoa ja painottaako vanhempi yksin asuva kenties enemmän palveluja. Onko yksin asuminen joillekin ihmisille enemmän valinta vai pakko? Näiden ja muiden laadullisten näkökulmien tuominen alueelliseen tarkasteluun toisi tutkimukselle varmasti lisäarvoa. Näin laajan ihmisjoukon elämää kuvaavalle tiedolle olisi varmasti paikkansa myös päätöksenteossa.

 

Lähteet:

Tilastokeskus 2014. Helsingin yhden hengen asuntokunnat sukupuolen ja iän mukaan. Aluesarjat.

Tilastokeskus ja Helsingin kaupungin tietokeskus 2014. Helsingin väestö sukupuolen, iän ja äidinkielen mukaan. Aluesarjat.

Helsingin kaupungin tietokeskus 2014. Helsinki alueittain 2013.