Yksinelävän juridinen asema

(30.5.2016)

Yksin kaupungissa -kirjan luettuani jäi mietityttämään yksinasuvan ja yksielävän asema perhekeskeisessä ympäristössä. Perheelliset naapurit voivat helposti terrorisoida ja jopa vainota yksinasuvaa, joka ei pysty todistamaan ja muutenkaan pitämään puoliaan sana-sanaa-vastaan -tilanteissa.

Päädyin yksinasujaksi stadiin

(3.6.2015)

"Sinkkukämppääjä"

Muutin aikoinaan työharjoitteluun pääkaupunkiin majoittuen sopivasti täällä jo vuokralaisena punkanneen systerin luo. Tämän kanssa oli muutettu lapsuudenkodista yhdessä ensin läheiseen kaupunkiin opiskelija-asuntolaan kesäasukkaaksi, sitten baarituttujen kautta kolmen tytön kimppakämppään. Paikkakunnan vaihduttua löydettiin kokonainen kommuuni ympärille, ja myöhemminkin asuttiin aina vähintään kaksin. Jäin yksin siskon vuokraamaan yksiöön tämän lähdettyä opiskelemaan kauas ja jäädessä sille tielle perhettä perustamaan.

Minun Helsinki

(3.6.2015)

"Stadin friidu"

Olen asunut koko ikäni Helsingissä. Siitä on aika tarkalleen 20 vuotta, kun muutin lapsuudenkodista omaan kotiin vuokralle yksin asumaan. Olin silloin 21-vuotias. Oli jotenkin itsestään selvää, että ensikoti tulee sijaitsemaan Kalliossa. Olin asunut lapsuuden Siltasaaressa, pois lukien kuusi ensimmäistä vuotta, jotka asuimme Simonkadulla. Kalliossa asuivat ystävät ja se oli tuttu ympäristö. Hyvät liikenneyhteydet ja lisäksi keskusta oli lähellä. Sopiva koti löytyikin Alppilasta. Olen siitä asti asunut yksin. Nyt asun omassa kodissa, tosin pankki siitä omistaa aika ison osan vielä. Mutta siitä huolimatta, se on oma.

Palaute